Akvarellikurssi

Elokuun viimeisenä lauantaina osallistuin Hanasaaren järjestämälle akvarellikurssille, jossa opimme käyttämään muutamia värejä abstraktin keinoin. Käytimme pensseliä vain laveeraukseen ja yksityiskohtiin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olen käyttänyt märkä märälle tekniikkaa. Oli aika sotkuista hommaa. Omalla tavalla myös vapauttavaa, mutta itse tykkään näperrellä yksityiskohtien kanssa. Tämä varmaan juontuu muotokuvien piirtämisestä, jossa voin helposti kuluttaa aikaa yhden silmän luomiseen.

Hanasaari on Espoossa sijaitseva paikka, jossa on ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ja kokoushotelli samassa rakennuksessa. Tästä päätellen kurssilla käytettiin enimmäkseen ruotsia. Onnekseni ymmärrän ruotsia paremmin kuin puhun. Sain päivän aikana oppia maalaamisen lisäksi kieltä, jota osaan heikommin kuin englantia. Molemmat kielet ovat kuitenkin melko läheisiä, joten ymmärsin hyvin, mitä opettaja minulle sanoi. Yritin jopa puhua vierustoverilleni ruotsiksi, kun hän jutteli minulle. Huomasin sekoittavani englannin- ja ruotsinkieliset sanat keskenään, mikä ei ole ensimmäinen kerta.

Olen maalannut vain yksinkertaisia motiiveja ilman taustaa. Tällä kerralla meidän piti maalata koivuja taustan kanssa. Piti miettiä, mihin laittaa horisontti sekä maalaako taivaan ja meren vaiko taivaan ja maan. Puut eivät voi kasvaa meressä, joten jonkinlainen maa oli maalattava, mikäli aikoi maalata myös meren. En muista koskaan maalanneeni taivasta ja merta onnistuneesti, joten haastetta riitti yllin kyllin. Ensin teippasin kohdan, johon suunnittelin maalaavani puun rungot. Opettaja näytti, miten teipin reunat saa rosoisemmaksi. Näin tulevien puunrunkojen ääriviivoista tulee paljon luonnollisemman näköiset, kun eivät ole täysin suoria.

Meitä oli ohjeistettu ottamaan vain muutamia värejä mukaan. Näihin kuului sinisen, keltaisen, punaisen ja ruskean eri sävyt. Vesivärituubivalikoimaa kaivellessani mietin, että onkohan minulla edes kaikkia pyydettyjä sävyjä. Käytän nykyisin kiinalaisia ja japanilaisia maaleja, jotka hieman eroavat tavallisista vesiväreistä. Minulla ei ollut täysin samoja sävyjä kuin materiaalilistassa. Loppujen lopuksi en käyttänyt kaikkia mukana olleita värejä. Punaista en käyttänyt ollenkaan. Koivuja maalaillessa jouduin kaivamaan muistiani, että miten saan vihreän värin. Sekoitellessani eri värejä sain vihdoin haluamani vihreän sävyn.

Välillä olin hukassa, että mitä minä nyt teen. Onneksi opettaja auttoi ja opasti. Teipit eivät täysin estäneet maalia menemästä ei haluttuun kohtaan, mutta lopussa sitä ei huomaa. Yritin varovasti poistaa teipit, kun olin saanut meren maalattua, mutta silti pieni osa paperia irtosi teipin mukana. Onneksi ei reikää tullut.

Kun olimme kaikki saaneet maalauksemme valmiiksi, laitoimme ne kuivumisen jälkeen ikkunalaudalle. Kävimme jokaisen läpi yksi kerrallaan ja tekijät kertoivat omista mietteistään. Opettajalta tuli hyviä palautteita ja ilmeni myös, että osa kurssilaisista ovat käyneet samaisen opettajan kursseilla aiemminkin. Olin tyytyväinen maalaukseeni ja viihdyin kurssilla, vaikka olinkin nuorin osallistuja.

Lopullinen työ.